perjantai 29. marraskuuta 2013

mistä kaikki alkoi?

Eilen keksin, että voisin kertoa hieman minun ja Canonin yhteisestä taipaleesta, jos se ketään yhtään kiinnostaa. En jaksa kuitenkaan rueta kyselemään siihen kenenkään mielipiteitä, eli siis... 
   Sain ensimmäisen ja tällä hetkellä ainoan järjestelmäkameran elokuun lopulla 2011. Olin paremmasta kamerasta vain parikertaa vanhemmille maininnut, mutta ilmeisesti huomasivat kuinka tykkäsin hillua pokkarin kanssa päivätpitkät kuvaillen kukkia ja perhosia. Haastetta riitti, kun ei saanut tarkennettua lähelle ! :D



Voiko mikään ärsyttää enempää?

Aluksi en älynnyt yhtään mitään järkkärin asetuksista, käytin lähinnä automaattista maisema-asetusta, koska siinä on muistaakseni paremmat värit. Täysautomaattiasetusta en missään välissä käyttänyt, koska en pidä salamasta...tai en vain osaa hallita sitä oikein.


Parinkuukauden kuluttua ajattelin, että kyllä tällä kameralla parempiakin kuvia saa. Joten aloin opettelemaan Tv-asetuksen käyttöä, eli säädin itse valotusajan. Se onkin ainut kerta, kun minua on opastettu kuvauksessa. Siitä oli hyvä aloittaa, suosittelen sitä, jos olet jumittunut automaattiasetuksiin !



Aluksi se oli aika hankala totutella siihen, ettei kuvaa enää otakkaan 10 sekunnissa, laittaa kameran päälle, katsoo sopivan kohdan, ottaa kuvan.. (eli käytin lisäksi AINA automaatti tarkennusta). Jos halusin siirtää tarkennuskohtaa, siirsin kameran näytöltä sitä tarkennus neliöö :D haha ! Jälkeenpäin ajateltuna se on ollut vaikeempi tapa mitä se että kääntelis objektiivista tarkennusta. Onneksi nyt on tajunnut ajan paljouden, joten kuvan ottamiseen saa käyttää useammankin minuutin. Ei se aurinkokaan aina laske ihan parissa sekuntissa sekunnissa, kyllä sitä aikaa on sen verran, että ehtii säädellä kamerasta aukot ja valotukset kohilleen.


Eli siis syksyyn 2012 mennessä osasin säätää valotusajan, jes! Aloin huomata, että jotkin kuvat ovat tosi rakeisia (kuten ylläoleva) joten otin selvää, että se johtuu ISO-arvosta, joka oli myös automaatilla silloin. No sen käytön opettelu olikin aika helppoa, säätää ISOa pienemmäksi, valotusaikaa semmoseks ettei kuva kuitenkaan tärähdä käsivaralla ja muistaa vielä tarkistaa ettei tule liian pimeää kuvaa. Ei mitään rakettitiedettä sittenkään! 


Sillä menin viime kesään asti, jolloin sitten aloin säädellä aukkoja ja tajuta enemmän mitä merkitystä sillä tosiaan on ! Sain viime talvena sen perus 50mm/1.8 putken, en käyttänyt sitä juuri koskaan, kunhan vain lojui kaapissa kun en älynnyt mitä järkee siinä on, kun ei sillä saa otettua monipuolisia kuvia, ei maisemia, ei mitään... Kesällä kuitenkin käytin sitä parikertaa, enkä innostunut, kunnes sain neljä close up- linssiä, jotka ovat siis vain siihen putkeen sopivia minulla (koska 52mm halkaisija). Se valovoimaisempi putki nousi silloin mooooooontakertaa arvokkaammaks minulle. Luulen, että tässä talven pimeinä iltoina siitä tulee mun paraskaveri enkä suostu enää käyttämään muita objektiiveja (ellei niin ole jo käynyt) ?! :D






Tämä historiantunti taitaa olla aika hyvin paketissa. Aika turhan pitkä tästä ehkä tuli, jos kukaan edes jaksaa tätä lukea. Joten pitää varmaan kiittää, jos jaksoit lukea ! Kommentit on tottakai tervetulleita, onko muilla ollut samalaisia tuntemuksia kameran käytöstä? Olisi kiva kuulla mikä on sinun valokuvaushistoriasi (lyhyempikin versio riittää)! :)

Kivaa viikonloppua ♥ 

2 kommenttia:

  1. muistan ku sain ekan järkkärin nii laitoin vaa suoraan Av-asetukselle ja kuvasin pelkästään sillä, koska sillä kuvat näytti parhaimmilta mun mielestä, vaikka en ees tajunnu niistä asetuksista mitään XD sit myöhemmin niiden kaikkien asetusten merkitykset jotenki vaa selvis mulle ihan vaan kokeilemalla mitä niistä tapahtuu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käyän se niinkin :D eihän sitä tarvitse tietää mitä teknisesti kamerassa tapahtuu kunhan se käytännössä vaan pelittää :D ja käyttöohjeiden luku on aina ihan yliarvostettua ;)

      Poista

Feel free to comment :)